Laatikollinen klassista: RCA Living Stereo -kokoelma

Viime aikoina olen hankkinut levyni lähinnä verkkokaupoista, koskapa hinnat ovat niissä usein edullisempia kuin kotikaupunkini muutamassa sinnittelevässä levyliikkeessä ja samoin myös valikoima on huomattavasti parempi. Kymmenkunta vuotta jatkuneet huhut CD-formaatin kuolemasta eivät kenties enää olekaan mitenkään liioteltuja, sillä useat levymerkit ovat todenneet bisneksen sujuvan vähintäänkin kehnosti, ja myyntiluvut huononevat vuosi vuodelta. Jonkinlaisena paniikkiratkaisuna on markkinoille alkanut tulla eri levymerkeiltä mm. melko hulppeita kokoelmia vanhoista klassisen musiikin levytyksistä, niistä itse päätin ensimmäiseksi hankkia tämän mainion 60 levyn RCA:n Living Stereo -lootan, ja mikäpä oli ostaessa kun hintalappu tällä muhkealla setillä oli mielestäni varsin kohtuullinen: 59,90€. Toisin sanoen yhdelle levylle tuli hintaa noin euron verran. En pitäisi tätä varsinaisesti kiskurihintana, itse asiassa vielä jokunen vuosi sitten olisin varmaan tyhmyyttäni maksanut tämän verran pelkästään tämän kokoelman sisältämistä Heifetz-levyistä (jotka sivumennen sanoen ovat aivan huikeita, esimerkiksi itselleni aiemmin tuntematon Glazunovin viulukonsertto).

Vanhojahan nämä levytykset tosin ovat, sitä ei käy kiistäminen. Vanhimmat kokoelman uraauurtavat stereolevytykset ovat 1950-luvun puolivälistä, ja "tuoreemmatkin" seuraavan vuosikymmenen alusta. Mutta ikä ei ole tässä tapauksessa mikään rasite, sillä amerikkalainen RCA Living Stereo -tavaramerkki on erinomaisen äänenlaadun tae. Aikoinaan melko simppelisti vähillä mikrofoneilla joskin ammattitaidolla äänitetyt kiekot ovat säilyttäneet tietynlaisen arvokkaan charminsa ja kuunneltavuutensa vuosikymmenten läpi, ja olenpa itse kuullut aika monta huonompaa nykylevytystäkin. Jenkit olivat stereotekniikan soveltamisessa kaupallisessa mielessä pari vuotta Eurooppaa edellä, mutta vanhalla mantereellakin homma opittiin nopeasti. Vaikka tämän kokoelman orkestereista parhaat ja useimmin käytetyt ovat Charles Munchin johtama Bostonin filharmoninen orkesteri ja Fritz Reinerin johtama Chicagon sinfoniaorkesteri, ei näistä aikansa parhaista jenkkiorkestereista juuri moitteen sijaa löydy. Toki räväkkäluonteinen kapellimestari sir Georg Solti sai sittemmin Chicagon soundiin potkua ja räväkkyyttä edeltäjäänsä enemmän. Jascha Heifetzin viuluvirtuositeetin lisäksi kokoelman huippulevytyksiin kuuluvat mm. Van Cliburnin arvostetut Rahmaninov-tulkinnat.

Toki on muistettava, että "jokaiselle jotakin" periaatteella kasatussa kokoelmassa on sitten myös muutamia sellaisia levyjä, joilla on ainakin itselleni puhdas kuriositeettiarvo. Esimerkiksi Aaron Coplandin amerikkalainen paatos ei vetoa minuun pätkääkään, lisäksi Sousan marssit eivät myöskään ole kuuntelulistani kärkipäässä. Puhumattakaan nyt Mario Lanzan siirappisesta tenoriäänestä. Kokoelman ensimmäinen levy on eräänlainen maistiainen RCA:n viihteellisemmästä populaariosastosta sisältäen melkoisen sekamelskan Harry Belafontesta lattarisoundien kautta viihdecountryyn ja tummaäänisestä Marian Andersonista Henry Mancinin viihteellisempään jazz-huttuun. Mutta kyllä tästä boksista kokonaisuutena silti rutkasti enemmän niitä helmiä kuin huteja löytyy. Ja kuten todettua, onhan tämän hinta tätä kirjoitettaessa aivan uskomaton. Joskushan näissä laatikoissa on varsin huono dokumentaatio mukana (Harmonia Mundin kokoelmat esimerkkinä), mutta tähän settiin on sisällytetty paksu kirjanen, jossa on jokaisen levyn alkuperäiset kansitekstit sekä tietenkin tarkat kappaletiedot. Toki kuluja on karsittu silläkin, että levyt ovat koruttomissa pahvitaskuissa, mutta eivätpähän ne tällä tavalla vaadi puolta hyllymetriä tilaakaan. Jos levykokoelma kaipaa laadukasta klassista musiikkia pilkkahinnalla, en epäröi suositella tätä edullista ja hienoa kokoelmaa.