Sir George Martin (CBE) on legendaarinen levytuottaja, jonka ainakin Beatles-fanit tuntevat ympäri maailman. Tähän englantilaiseen herrasmieheen ja ääniguruun liitetään sangen usein vähän kliseinen määritelmä 'viides beatle', mikä tietyssä mielessä on kuitenkin hyvin paikkansapitävä. Vuonna 1926 syntynyt Martin oli lontoolaisen puusepän poika, jonka musiikillinen lahjakkuus ilmeni varhain, Martin sanoo kirjassaan olleensa suvustaan ainoa, jolla oli musiikillisia taipumuksia. Aluksi itseoppineen pianistin ja musiikki-intoilijan urasuunnitelmat olivat kuitenkin jossain aivan muualla. Toisen maailmansodan aikana Martin haaveili ystävänsä kanssa jopa lentokonesuunnittelijan ammatista. Näin pitkälle hän ei kuitenkaan päässyt, vaikka liittyikin nuorena kuninkaallisen laivaston ilmavoimiin, jonka riveissä yleni upseeriksi asti. Sodan jälkeen nuoremman ja perhetaustaltaan vaatimattoman nuoren upseerin ura laivastossa kuitenkin näytti tyssäävän kuin itsestään, eikä Martin tiennyt mihin ryhtyä.
Avuksi tuli Martinin 'hyvä haltija' ja oppi-isä Sidney Harrison, jonka kanssa Martin oli ollut kirjeenvaihdossa laivastovuosinaan, ja tälle Martin oli lähettänyt kömpelöitä sävellyksiään arvioitavaksi. Harrison kannusti nuorta miestä musiikkiopinnoissaan, ja sai puhuttua Martinille stipendin Guildhallin musiikkiakatemiaan, jossa Harrison toimi professorina. Paitsi pianoa, opiskeli Martin myös oboen soittoa, joskin mies itse sanoo taitojensa jääneen etenkin jälkimmäisessä soittimessa vaatimattomalle tasolle. Opintojensa jälkeen Martinin työmahdollisuudet musiikin parissa näyttivät edelleen varsin heikoilta, mutta Sidney Harrison tunsi erään Oscar Preussin, jonka apulaiseksi suositteli oppilastaan. Sattumoisin Preuss oli EMI-levyfirmalle kuuluvan Parlophone-levymerkin tuottaja, ja muutaman vuoden jälkeen, kun perivanhoillisella EMI:llä alkoivat puhaltaa uudet tuulet sir Joseph Lockwoodin otettua yhtiössä ohjat käsiinsä, tuli Martinista nuoresta iästään huolimatta Parlophonen vastaava tuottaja. Ironisesti Martin toteaa, että vuosikymmeniä yhtiötä uskollisesti palvellut edeltäjänsä Preuss sai EMI:ltä eläkelahjaksi tietosanakirjasarjan. Muutenkin EMI oli varsin nihkeä maksamaan palkkaa tuotantopuolen väelle, ja vaikka yhtiö nettosi jokusen miljardin Beatlesin ansiosta, mies yhtyeen levytetyn soundin takana joutui tyytymään 1960-luvun lopulle asti melko vaatimattomaan tulotasoon.
Alun perin saksalainen Parlophone oli 1950-luvulla monikansallisen EMI-imperiumin vähäisimpiä ellei peräti vähäpätöisin levymerkki, jolle levyttävien artistien suuresta kirjosta löytyi puhelevyjä tekeviä koomikoita ja näyttelijöitä, kuten Dudley Moore, Peter Sellers ja Peter Ustinov, sille levytti myös viskinhuuruissaan soittelevia skottilaisia kansanmuusikoita siinä missä barokkimusiikin esittäjiäkin. Martin tuotti näitä kaikkia, mutta 1960-luvulle tultaessa alkoi olla jo hieman epätoivoinen, koskapa halusi löytää Parlophonelle pop-taivaalta uuden kirkkaan tähden. Kuten hyvin tiedetään, The Beatlesin ja Martinin tiet kohtasivat ja loppu on historiaa. Muistettakoon silti myös, että Martin on tuottanut liverpoolilaisnelikon tuotannon lisäksi muitakin merkittäviä ja upeita levyjä, kuten omiin suosikkeihini lukeutuvan Jeff Beckin maagisen Blow By Blow -albumin sekä herran itsensä korkealle arvostaman Mahavishnu Orchestran Apocalypsen.
Jo yli kolmekymmentä vuotta sitten julkaistu, yhdessä Jeremy Hornsbyn kanssa kirjoitettu All You Need Is Ears on vielä tänäkin päivänä mielenkiintoinen kirja, ja sisältää myös rautalangasta väännettynä rautaisannoksen musiikin ja äänentoiston teoriaa, sekä levyn äänittämisen periaatteita. Martinin muistelot ovat nasevia, asiantuntevia ja osin myös kuivahkon huumorin sävyttämiä, mutta muistaapa mies myös saarnata kuulon suojelemisen tärkeydestä, mikä nykyään on taatusti yhtä ajankohtainen aihe kuin vuosia sitten. Surullista kyllä, Martinin oma kuulo on vanhuuden myötä heikentynyt merkittävästi. Ihmettelen, miksi tätä lajissaan oivaa opusta ei ole koskaan suomennettu, mutta sujuvasti kirjoitetun kirjan kykenee kyllä ahmaisemaan kouluenglannillakin varustettu lukija parissa illassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti